Tulipa kävästyä tienpäällä. Ihan menin Sonkhan asti. Oli sopiva myötätuuli. Tiesi, että takasin tullesa saaki sitte polokia ihan tosishan.

Sielä oli ihan asiakhaitaki. Ei tarvinnu yksin istuskella. Jonku aikaa sielä meni. Sitte taas pyörä jalakain välhin ja menoks.

Piti sitä taas mäesä pari kuvaa napata.

Sinne se tie vie.

Paliokohan tuoki "mankeli" on jo keränny kilometrejä? Muutamat renkhat on vaihettu. Tänä kesänä viimeks. Sitte, ko mäestä selevisin kunnialla ja muistaki nousuista, ni aloinki olla Järämän laavun kohilla. Menin sielä käymhän. Kaks kalastajaa näky. Toinen vesillä ja toinen vielä selevitteli vehkheitä rannalla. Vähän aikaa juttelin ja sitte mökille.Ajoin siinä jonku ukon peräsä jolla oli viimisen päälle hieno kilipuri. Sitte sillä tuli kiire kuselle tienvarthen, ko huomas, että tuun liika lujaa.Sinne se jäi seurustelehan kulukustensa kans.

Mökillä tyhyjensin vielä yhen vesiastian ja kasselin nuita kukintoja.

On niitä vielä.

Tuosaki.

Siihen portinpielhen mökin lähellä piti rautakangella tehä reiät maahan, ko taas oli ne punavalakoset käpit nurin. Kukahan neki oli kaatannu? Ei ollu linttakoiven jäläkiä.

Sitte vielä. Nämä on sitte hyvät olemasa.Ei oo polovet vaivannu lenkillä.

Hyvin näkyyn ilima vaihtuvan.

Ulommastaki ovesta olivat napanhet sen listan pois. Minä laitoin sen takasin.Selittivät, ettei sitä tarvisse. Minäpä rohkenin olla eri mieltä. Minähän sen sähkölaskun maksan. Ei se siinä ollu turhan takia. Se oli kuulemma eesä ko ukot touhas. Ja paskat. Eikö ne osaa nostella jalakojansa?

Tämmöstä valitusta nyt. Öitä.