Se oli sitte kauppapäivä. Yhta sun toista tuli hommattua.Varsinki ruokaa.Niin ja sitte vielä semmonen kivi, jonka voi kuistilla laittaa alustaks, jos jotaki kuumaa sattuu olehan käsillä.

Tuli sitte kauppareissun jäläkhen soitto , että taas on liikhellä niitä porukoita , joille kaikki irtonainen tavara tarttuu vaatheishin. On kuulemma tuosa rajan takanaki ollu harmia niistä. Ei vielä oo täälä tullu vasthan. Onneks on pyssy valamhina, jos pitää lähöt antaa.

Tuosa on taas sillalla ollu jotaki porukkaa levittelemmäsä mustaa mönjää ja sitte toivat iltapäivällä lisää tavaraa siihen sillanpäähän.

Eukko lähtiki kassohan, että kaikki on kunnosa tuola "toisesa tuvasa".(hih). Kukahan ilimasun mahtaa tietää?

Tuli sitte kärvennettyä vähän lihanpuolta ja pottuja.

Vielä tuli tekstiviesti, että ne on "soutanhet" sen mittarin jo Muoniihon asti.No eipä ollu aikaa orotella, ko ei ollu tietua. Luki vain, että viivästyy.

Näkkyypähän. Seuraavalla reissulla muutama multasäkki ja samalla voi hakia sen mittarin, jos se sielä vielä on.

Litilatikki on saanhet uurempia autoja.

Kelepaa nuilla polieskella hinnat alas ja melekhet ilimasella polttoainhella körötellä. Mahtasko katella raveja, vai lämmittäiskös saunan? Riippuu tietysti, jos löytyy saunakaveri.Nuin ikhän.