Piti eilen oikhen mennä käymhän mökillä. Viimeks oon käynny sielä 7 tammikuuta lunta katoilta tiputtelemasa.

Otin potkurin tuosta nurkalta ja lumikengät, ja vielä sauvat kainalhon, ko lähin sinne menehän. Ei sitte muuta, ko menoks.

Kiipesin sitte lumivallin päälle ja nostin potkurinki sinne, ettei kellään tartu kainalhon sillä aikaa, ko oon sielä hommisa.

Tallustelin sitte sinne, mutta kyllä sai välillä huilia, ko ei oo vähään aikhan löntystelly sielä.

Sielä se puukasa on lumen alla. Tais olla kottikärrykki samoilla sijoilla.

Tuohon katolle ei oo ny kertunny palion lunta.Mahtaako puu suojata?

Täälä sitä on. Tammikun seittemännen jälistä nuo lumet kertynny tuohon. Pipo pääsä, sano velipoika. Olipa siinä tekemistä, ko ei ollu kaivuvälinettä föliysä muuta, ko lumikengällä oven eestä kaivelin, että sai oven auki ja lapion käshin.

Sitte kinnasin isseni mökin katolle. Kyllä se vain oliki äkikselthän hankalaa, mutta ylös pääsin.Sielä sitte paliastu se, että on sitä "imekettä"(M-M) tullu riittävästi.

Ei kai siinä auta, ko pönnätä lumet pois katolta. Ei ne itekkä ihan vielä lähe.

Oven päällä oleva sarelippaki säily ehejänä.

Olipas yllättävän raskasta lunta.

Etelän lehtien mukhan täälä hukuthan lumhen.No, ei vielä ainaka. Välillä istuskelin sisällä tuola ja vähän lämmittelin.

Vielä sitte yleisnäkymä kohti mökkiä poislähtiesä.

Ihan meinas hiki tulla. Sitte potkiskelin tänne ja kävin huitasemasa saunan "päälle". Sitte sinne istuskelehan ja suihkusa olehan ja lautheillaki pari kertaa käväsin. Sen verran, että hiki irtos. Siinäpä se. Vielä sitte sitä sun tätä iltasella ja ei muuta ko hilirimpsis ja seki päivä oli ohi. Näkkyypähän taas, jos näkyy.