Joopa joo.

Aamulla sumua. Sitte se valakeni.

Kiipesin ihan tikapuitten nokhan kuvaahan. Siinä se. Sitte tuli semmonen ajatus, että, ko jäi tavaraa kauppareissulla ostamatta, ni haemma Karesuando citystä.

Sinne. Eihän siinä palion aikaa mee, ko sinne menee.Mitä ny yks polski ajeli viittä, kuuttakymppiä eesä alakumatkasta.Pääsimmä siittä sitte ohi.

Sitte kauphan. Keräsimmä tavarat ja sitte kassalle. Ei ollu kovin palion jonua. Kas vain, ko ei sitte huolinnukka minun korttia. No, annappa olla. Eukko lykkäs korttinsa ja sama juttu.Kyseli, että onko meillä käteistä. No ei ollu. Ei muuta, ko tavarat takasin hylhyn ja  pois kaupasta.Siinä jo kerkes kyläyhistyksenki muija soitella ja kysellä, että oommako kotosalla. Sitte vain ajelehan takasin tänne.Selevis sitte myöhemmin, että oli iltapäivällä kahen maisa menny S-pankin systeemit häiriölle.

Semmosta touhua. Onneks ei oltu kaukana ja tankki tyhyjilhän.Sitte täälä käviki jo pari ihimistä mittailemasa tuota ovenpaikkaa ja vissin ens viikolla tulee, jos tulee väliovi paikoilhen. Näkkyypähän, sano yks ukko. Jäi sitte ei niin hyvät muistot ja sen semmosta kauppareissusta.

Ei sielä ollu liukasta,vaikka siltä näytti. Mutta nyt justhinsa meni auto vilikut päällä ja kylyvi jotaki tielle. Eiköhän näillä taas saatu päivä pakethin. Ainaki eilinen.