Eukko lähti aamupuolhen äitinsä ja siskonsa kans jotaki touhaahan.Minä nykäsin kaffia ja sen päälle lähin kohti mökkiä.Nakkasin kashin yhen pullon Sae-10 w30 litkua, ko sitä taitaa tarvita tuosa uuresa pumpusa.

Sielä sitte purkahan vanhaa systeemiä pois.Soittelin vielä eukolle, että tois tulleshan vähän letkua ja jokku työkalut, että sais paremmin irti tarvittavia osia.

Siinä sitte orotellesa kinnasin ojalta kottikärryillä muutaman reissun vettä.Oli siinä kärryisä kyllä ämpäreitäki. Kastelin kukkia jne. Eukko toi sitte työkalut ja letkun. Homma jatku.Olipas sääskiä. Muutaman kerran hilipasin erestakasin ojan ja mökkipaikan väliä. Sitte otin vielä vasaran avuks ja sain välikappalhen irti. Ei muutako paikalhen uuthen pumphun ja sitte vettä imuputkhen ja tankhin polttoainetta. Nyt ei tarvisse lotrata sekotusten kans. Vaikka muutaman kerran lueskelin ohojhet läpi, ni sitteki meinas mennä sormi suuhun käynthin laittaisa.

Mutta ihime ja kumma. Sehän hörähti käynthin. Sitte äkkiä toishen päähän letkuja jännäähän, että miten puskee tavaraa. Hyvin puski, vaikka se oli vielä ihan "etanakäynnillä".

Sinne sitä lirisee.Sen verran koekäytin vehejettä.

Sitte paikat taas siihen malhin, että voi häippästä pois. Hyppäsin pyörän päälle ja polokasin kothin.Istuskelin vähän aikaa ulukosalla. Sitte huitasin kaffit ja vein eukolle ulos kans. Tais siinä olla jotaki makiaa föliysä.

Sitte vielä laitoin pari paahtoleipää ja siihen päälle sipulia, juustua ja makkaraa ja lasi luomumaitua. Ryykyytin sitte ne ulos tuonne pihapaviljonkhin ja tariosin eukolle.Sitte vähän aikaa makoilin sielä, ko oli mahollisuus. Rupes kuitenki olehan turhan lämmin ja tulin tänne. Eipä ny taas oo mitään ihimheitä tapahtunnu. Uskokko?